Selätä stressi?

Sunnuntai 14.10.2018 klo 16:30 - Helena

Viimeinen päivä kansainvälistä Alexander-tekniikan viikkoa menossa. Viikon teema on ollut Stressiä? Selätä se selälläsi. Ei yhtä briljantti sanaleikki kuin alkuperäinen englantilainen, mutta sisältää kuitenkin muutakin kuin mitä ensinäkemältä ehkä ajattelisi.


villakoira_makaamassa2.jpg
Mukavaa maata ja rentoutua. 

Pitäisikö stressistä ottaa niskalenkki? Ei alistua, vaan selättää paha vastustaja. Ottaa itseään niskasta kiinni? Painaa maahan? - nyt alkaa jo stressata!

Mutta selätä stressi selälläsi? Pysähtyminen ja aikalisän ottaminen on varmasti hyvä asia. Jos sen tekee semi supinessa - selällään maaten polvet koukussa ja aktiivisesti ajatellen - niin vielä parempi. 

Entäpä selättää stressi selällä? Selkä on takanamme. Emme välttämättä tunne siihen samanlaista yhteyttä kuin edessämme näkyviin asioihin. Pyrimmekö juoksemaan itsemme edellä? Olisiko parempi pysyä itsessämme, pysyä yhteydessä selkäämme.

Ylittää esteet ei etuvetoisesti vaan tässä hetkessä.

mopsi_hyppaadog-2105686__340.jpg

 

P. S. Alexander-tekniikan viikon englanninkielinen teema on Stress? Take it laying down.

Kommentoi kirjoitusta.

Pitkänmatkanpuhuja

Torstai 20.9.2018 klo 12:21 - Helena

Sää suosi taaskin meitä AT-opettajia viime viikonlopun kurssilla Lauttasaaressa.  Kokeilimme kauas puhumista ulkonakin. Kiusaus alkaa huutaa oli suuri, mutta kurssin vetäjä Paul Burge oli itsekin hämmästynyt, kuinka hyvin ihmisten puhe kantoi vastarannalle!

Muistan edelliseltä kurssilta Paulin moton un-doing to work. Tällä kerralla minulle jäi parhaiten mieleen vastakkaiset spiraalit ja sopivan työmäärän korostaminen. Kyllähän itsekin kursseillani usein mainitsen, että tonus-sana - (lihas)jännite - on otettu musiikista: soivan kielen jännite: löysä kieli ei soi eikä löysä ihminen resonoi! Paulin "kättelyssä" asia tuli harvinaisen selväksi!


mina_Sitsu_ja_Paul_laiturilla.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Alexander-tekniikkaa koulussa ja oppimisessa

Perjantai 24.8.2018 klo 15:08 - Helena

Laitoin viime viikkoisen luentoni tänne kotisivuilleni. Sen lopussa kerron, Miten Educare Small Schoolissa opetetaan lapsia huolehtimaan hyvinvoinnistaan samalla kun he opettelevat muita taitoja. Käsittelen myös tasapainon monia ulottuvuuksia.

poika_kirjoittaa_pienempi_pen-1570634_1920.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapset, oppiminen

Sallikaa lasten löytää tasapaino

Torstai 9.8.2018 klo 13:32 - Helena

Koulut alkavat ja mediassa puhutaan paljon lasten hyvinvoinnista. Liikkuva koulu -ajatus on saanut koulut mukaan: halutaan aktiivisemmat ja viihtyisämmät päivät. Vanhempaa perua ovat esim. säädettävät tuolit luokkahuoneissa – ei tosin vieläkään läheskään kaikkialla.

Monet opettajat ja muut kasvattajat ovat periaatteessa hyvin selvillä siitä, että ajatteleminen ja oppiminen eivät tapahdu vain aivoissa. Esimerkiksi aivojumppa ja Carla Hanafordin jo yli 20 vuotta sitten ilmestynyt kirja Viisaat liikkeet ovat monelle tuttuja. ”Varhaisimmista hetkistämme vanhuuteen asti ruumiillamme on keskeinen osa kaikissa älyllisissä prosesseissamme. Kehon aistit antavat aivoillemme tietoa ympäristöstä. Tähän tietoon perustuu käsityksemme maailmasta ja siitä ammennamme kun luomme uusia mahdollisuuksia. Ja monimutkaisemmiksi muuttuvat liikkeemme ilmentävät tietämystämme ja helpottavat korkeampia kognitiivisia toimintoja.”(Hanaford)

On myös opettajia, jotka liittävät koulupäivään tai jopa päivähoitoon mindfulness-tyyppisiä tuokioita auttaakseen lapsia rauhoittumaan ja keskittymään. Vanhemmat voivat kotioloihin vaikkapa ostaa netistä lapsille suunnattuja mindfulness-paketteja.

Lasten halutaan viihtyvän ja voivan hyvin. Löytyy hyvää tahtoa ja käytännön toimenpiteitä. Mutta edelleen liian vähän osataan tehdä, että lapset voisivat jatkuvasti hyvin, mitä tahansa he tekevät.children-cute-drawing_pienempi.jpg

Mutta onko hyvinvointimme keskiössä asiat, joita voidaan tehdä? Mitä, jos sallisimme lasten löytää tasapainon?

Pienen lapsen voimme yleensä antaa kehittyä omaa tahtiaan. Hän on kiinnostunut ympäristöstään, nostaa päätään, oppii kierähtämään, istumaan, käyttämään käsiään muuhunkin kuin liikkumiseen, kävelemään… Opetellessa toki sattuu ja tapahtuu, mutta kukapa ei olisi ihaillut, kuinka vaivattomasti lapsi istuu lattialla leikkimässä tai menee kyykkyyn ja nousee ylös. Eikä pieni lapsi yleensä menetä ääntään, vaikka käyttäisi sitä varsin voimallisesti!

Monimutkaisemmat toimintomme eivät ole samalla lailla valmiiksi meihin koodattuja. Juttelin erään opettajan kanssa, ja hän kertoi antavansa tunneillaan esim. lasten istua jalat tuolilla kun he kirjoittavat. Lapsi saa itse löytää hyvältä tuntuvan asennon. Ajatuksessa, että lapsen annetaan hallita omaa kehoaan, on paljon hyvää. Mutta lapsi ei voi löytää kokonaisuuden kannalta parasta tasapainoa, jos hänelle on jo tullut tavaksi puristaa kynää. Mikään meissä ei kellu tyhjiössä, yhden osan toiminta vaikuttaa muihin.

Jotta voisimme todella taata lastemme hyvinvoinnin, meidän täytyy muuttaa ajatustapaamme. Huolehtiminen siitä, millaisia olemme  - hyvinvointimme  -  pitäisi olla osa käsitystämme siitä, mitä on kunkin tehtävän suorittaminen. Kun opetan pianonsoittoa vasta-alkajien lapsi-aikuinen ryhmissä, törmään jatkuvasti siihen, että vaikka viihtymistä ja vapaata kehonkäyttöä pidetään sinänsä hyvinä juttuina, ”niiden paikka on enemmän muualla. Täällä pitäisi keskittyä pianonsoittoon.”

Kerron seuraavassa blogissani Educare Small Schoolista, jossa Alexander-tekniikan ajatukset on integroitu osaksi kaikkea opetusta.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kuka minä olen?

Torstai 21.6.2018 klo 12:39 - Helena

 

Kun olen poissa, kun en ole esteenä itselleni, voin tulla näkyväksi ja kuuluvaksi. Vivien - minunkin opettajani - puhuu videolla musiikista ja muusikoista, mutta sama pätee kaikkeen: oma ainutlaatuisuuteni ilmestyy, mikään ei voisi olla toisin. Täytyy varoa ettei mene tielle, vaan antaa virrata. Ei epäröintiä eikä pakottamista. Vuorovaikutusta juuri tämän hetken todellisuuden kanssa. Jotain, jonka ei voi tietää olevan olemassa ennen kuin se ilmaantuu näkyväksi, koska se on sidottu tähän hetkeen. Elämän improvisointia. Luovaa taidetta, luovaa elämää.

Alexander-tekniikka on ihanan konkreettista: haluamme eroon ylimääräisitä jännityksistä, jotka haittaavat toimiamme. Ylimääräisiä jännityksiä ei olisi, jollemme niitä aiheuttaisi ja ylläpitäisi. Fyysisen, mentaalisen ja emotionaalisen yhteys on Alexander-tekniikan itsestään selvä perusta ja peruste.

Flowcoach on Vivienin YouTube-tilin nimi. Sellaiseksi minäkin miellän itseni, flow-ohjaajaksi. Alexander-tekniikan oppilaitteni kanssa ensimmäinen opeteltava asia on itsensä jättäminen rauhaan.

Flow-tilassa kaikki sujuu itsestään. Eikö se ole juuri se tila jossa olen näkyvä: en tee itseäni vaan olen.

Kommentoi kirjoitusta.

Helteinen AT-opettajien kevättapaaminen

Perjantai 1.6.2018 klo 20:12 - Helena

Hellettä riitti viime lauantaina, kun meitä Alexander-tekniikan opettajia kokoontui Lauttasaaressa.

Katja_ja_Ritsku_2.jpg

-

Irrottelimme työnvaihdon merkeissä:

Katri-Mari_Ritsku_Seija_ja_Matti_tyonvaihossa.jpg

-

Juhlimme uuden AT-kirjan julkaisua:

Sitsun_potretti_1.jpg

Kevyesti töissä ja vapaalla (Lamminmäki, Tapaninen, Sihvo), vaan onko AT-ope koskaan vapaalla?



Mietimme, miten pistämme paremmaksi omilla uusilla Finstatin kotisivuilla:

   Tanska_1.jpg

USA_1.jpg

-

Kaiken kaikkiaan varsin hauska ja antoisa tapaaminen!

Kommentoi kirjoitusta.

Perusohjaus

Sunnuntai 20.5.2018 klo 0:50 - Helena

Olen viime aikoina ollut kehittelemässä Alexander-tekniikan opettajien yhdistyksen Finstatin uusia facebook- sivuja ja uudistettavia kotisivuja. On tullut mm. mietittyä, miten tuttuja asioita voisi sanoa ymmärrettävästi. Turhankin osuvasti facebookissa on viime aikoina usein ilmaantunut eteeni Einsteinin suuhun pantu kommentti: " Jos asiaa ei osaa sanoa yksinkertaisesti, sitä ei ymmärrä riittävän hyvin." Muiden maiden vastaavien yhdistysten kotisivuja olen myös tutkinut: toisaalta hyvinkin samankaltaisia, toisaalta perin poikkeavia toisistaan. Tällä hetkellä ranskalaiset ovat suosikkejani ja suorastaan esikuvia selkeän ilmaisun suhteen.

Tässä ajatuksia perusohjauksesta:

F. M. Alexanderin, näyttelijän ja nimeään kantavan metodin perustajan, tekniikka perustuu yksinkertaiseen oivallukseen. Päämme johtaa kehoamme sekä sieltä lähtevin hermoimpulssein että anatomisesti. Opettelemalla uudenlaisia ajatusmalleja autamme tätä mekanismia toimimaan paremmin. ”Pää johtaa, muu keho seuraa.”

Pään, kaulan ja selkärangan dynaaminen suhde on kaikkien selkärankaisten luontevan liikkumisen perusta. Se toimii ihmisillä usein huonosti. Alexander nimesi tämän suhteen perusohjaukseksi (primary control).

laukkaavia_hevosia_4.jpg

Katso laukkaava hevosta.

Pää johtaa liikettä, raajojen ei tarvitse kuin seurata. Saman voi huomata jatkuvassa liikkeessä olevista lapsista. Heidän päänsä on aina linjassa selkärangan kanssa.

pikkupoika_ja_imuri_1.jpgMeillä kaikilla on synnynnäinen kyky vastata painovoiman vaatimuksiin. Siinä päällä ja kaulalla on keskeinen rooli ja sen vuoksi ne ovat keskeisiä kaiken lihastoiminnan koordinoimisessa. Monet kaulan syvät lihakset osallistuvat tähän herkkään tasapainoon, joka mahdollistaa vapaan liikkumisen ja yleisen hyvän toimivuuden. Tästä syystä pään, kaulan ja selkärangan yhteyden ymmärtäminen on keskeistä. Tarkoituksena on löytää kehon tasapaino: vapaus ylimääräisitä jännityksistä, sopiva määrä voimaa eri toimintoihin ja paras sopeutumiskykymme.

Alexander-tekniikka opettaa meitä pitämään tietoisesti huolta perusohjauksesta ja kehittämään tasapainoista vuorovaikutusta fyysisen, mentaalisen ja emotionaalisen välille.


Kommentoi kirjoitusta.

Primitiivinen lähtö evoluutioon perustuva liikkumiseen?

Keskiviikko 9.5.2018 klo 18:27 - Helena

Dimon instituutissa on menossa mielenkiintoinen projekti Developmental Movement, johon voi liittyä tutkimaan, miten voisi toimia tehokkaammin, ilman ylikuormittamista.

Dimonin_kalasta_ihmiseen.jpg

Pystyasentoon sopeutumisemme tekee mahdollisiksi monimutkaiset toimintamme pianonsoitosta autolla ajamiseen. Sopeutuminen ei tapahtunut yhtäkkiä. Se kehittyi vähitellen primitiivisemmistä asennoista ja liikkeistä - kuten oma individuaalinen kehityksemmekin tekee: liikkeemme kohdussa, mahallaan ryömiminen, nousu konttaamaan ja kiipeäminen korkeammalle kunnes pystymme seisomaan pystyasennossa. Kaikissa vaiheissa toimintamahdollisuudet lisääntyvät.

kala_pixabaysta.jpg

-

Pystysentomme ei ole yhtä vakaa kuin nelijalkaisten. Jos sen ylläpitosysteemi ei toimi tehokkaasti, meidän täytyy ottaa yhä enemmän lihaksia töihin. Siksi ylimääräisten jännitysten vapauttaminen on vaikeaa: se vaarantaa tasapainomme. Ja emmehän halua kaatua!

Yksinkertaisin ja tehokkain tapa aloittaa lihasjännitysten vapauttaminen ja systeemin muukin palauttaminen luonnolliseen toimintaan on maata semi supinessa, puoliselinmakuulla. Koko ruumis on siinä tuettu ja kaulan, selän, olkapäiden ja jalkojen lihakset saavat mahdollisuuden vapautua ja pidetä. Tarkoitus ei ole rentoutua vaan palauttaa kestojännittyneiden lihasten sopiva jännitystila (maatessa lepojännitys). Usein ajattelemme, että lihaksemme ovat kireät ja tarvitsevat venyttämistä tai että ne ovat heikkoja ja tarvitsevat voimistamista. Loppujen lopuksi muskuloskeletaalinen (lihasluusto) rakenteemme kuitenkin määrittää lihastemme pituuden. Emme yksinkertaisesti voi tietää, kuinka paljon lihaksia pitäisi kiristää tai venyttää!

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää pääsiäistä!

Torstai 29.3.2018 - Helena

paasiaistiput.jpg

ja jostain syystä tuli mieleen, että Pianonsoiton alkuun -kurssilleni on perustettu uusi ryhmä...

Kommentoi kirjoitusta.

Pakottomasti

Perjantai 12.1.2018 klo 15:08


Lueskelin ehdotusta uuden Alexander-tekniikan esitteen teksteiksi. Yksi sana puhutteli minua erityisesti: pakottomasti. Tiesin heti, että siitä haluan kirjoittaa blogiini ja myös mitä kirjoitan. Kun tuntia myöhemmin istuin koneen ääressä ihmettelemässä, mitä ihmettä kirjoittaisin, päätin lukea välillä postini. Sieltä löytyi kysymys, oppiiko Alexander-tekniikan kursseillani kehon hallinnan lisäksi myös mielen hallintaa. Kysyjä arveli, että sitä ei kai voi olla oppimatta. Kiitokset kysyjälle!!!!


punapilvi_1.jpglintupilvi_1.jpg




Koko tekniikka perustuu siihen, että keho ja mieli toimivat yhdessä luonnollisesti ja pakottamatta. Joten AT on mitä suurimmassa määrin mielen(kin) hallintaa. Ja laajemmassa mielessä kuin ehkä yleensä ajatellaan, ei vain että mieli käskyttää kehoa vaan myös että tietoinen mieli osaa olla käskyttämättä asioita, jotka on tarkoitettu tapahtuvaksi luonnostaan.


Pakottomuuteen liittyy myös se, mistä Alexander sanoi, että kun jotakin todella tietää, siitä ei tarvitse pitää kiinni. Sen voi löytää aina uudelleen. 


On perin hauskaa löytää asioita, myös löytää asioita uudelleen!

Kommentoi kirjoitusta.

Onnellinen istuja?

Torstai 21.12.2017 klo 22:08 - Helena

F. M. Alexanderin kirjoitti, että onnellisuuden olemuksen voi ymmärtää esim. katselemalla pientä lasta, joka on täysin uppoutunut kiinnostavaan puuhaan. Hänen mukaansa nykyajan aikuiset (tästä on pian sata vuotta!) ovat sen sijaan jatkuvassa ärsytystilassa tai täysin ikävystyneitä tai näiden yhdistelmiä. Mutta onnellisuus voi olla seurausta mistä tahansa tasapainoisesta toiminnasta - vaikka istumisesta! 

Talvikuva_Kaisulta.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Tilaa hengittää 1

Sunnuntai 10.9.2017 klo 8:59

Takamus uppoaa, pää ja hartiat kallistuvat eteen... Uskomaton muotoilu uusien linja-autojen istuimissa. Jos olisimme suuria kananmunia, se voisi olla toimiva!

Joissakin asioissa Suomi on edelläkävijä. Kun opiskelin Englannissa, paikalliset Alexander-tekniikan opettajat olivat alkamassa kampanjaa koulujen istuimien parantamiseksi. He mainitsivat Suomen mallimaana: säädettävät tuolit, jotka sallivat lasten istua hyvässä asennossa. Ja monia hankkeita paikallaan olon aiheuttamien haittojen torjumiseen.

Alexander-opettajien suuren Kevennystä raskauteen -tapahtuman järjestelyt ovat loppusuoralla. Vastasin viime viikon facebook-postauksista ja kirjoitin jotakin mm. hengitystilasta. Sitä tunsin bussin istuinmuotoilun ryöstävän minulta: tilaa hengittää.

Kommentoi kirjoitusta.

Mieli liikkeeseen

Lauantai 12.8.2017 klo 15:15


AT-opettajana sanoisin


Parhaat opettajat näyttävät suunnan ja antavat sinun itse löytää.

Parhaat_opettajat.jpg




löytää mitä?






Kommentoi kirjoitusta.

Mieli liikkeeseen

Perjantai 23.6.2017 klo 13:12

What lies behind us and lies before us are small matters compared to what lies within us.
    - Ralf Waldo Emerson

 Kaisun_ruusut_blogiin.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Kevennystä raskauteen

Perjantai 23.6.2017 klo 12:46

Viime ajat ovat menneet tiiviisti suunnittelemalla lokakuista Finstatin Kevennystä raskauteen -tapahtumaa. Ollut ihan mielenkiintoista, mutta täytynee hieman lykätä loman alkua. 


Assilta_2.jpg

 


Talven ja kevään omilla kursseillani oli loistavaa porukkaan ja hyvä tunnelma. Oli kiva tehdä töitä niin ammattilaulajien kuin "laulutaidottomien" kanssa!

Kursseille ehdin itsekin, esim. meille Alexander-opettajillle oli oma kouluttautumiskurssi AT:n soveltamiseen raskaana oleville naisille.

Opeja_semi_supinessa.jpgPaivi_ja_Anne_kurssilla.jpg



Kommentoi kirjoitusta.

Avarana

Torstai 13.4.2017 klo 15:36 - Helena

Alexander-tekniikan perusohjaus = avarana oleminen

Avarassa kehossa on tilaa tapahtua. Avara mieli voi sen  sallia.



joki_kotisivuille.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Mieli liikkeeseen

Torstai 13.4.2017 klo 15:15

Now, my dear, see that you don't stiffen your neck, and see that you've always got something to look forward to.          F. M. Alexander

Kommentoi kirjoitusta.

Tahtolihaksen vahvistaminen

Torstai 5.1.2017 klo 11:32 - Helena

Uudenvuoden lupaukset…

Se, miten hyvin uudenvuoden lupaukseni toteutuu, riippuu siitä, mitä haluan. Useimmat lupaukset koskevat asioita, jotka eivät ole sillä yhdellä lupauksella/päätöksellä selvät.

Useimmiten tiedän varsin hyvin, mitä täytyisi tehdä, jotta pystyisin pitämään lupaukseni. Jotta laihtuisin, minun pitää kuluttaa enemmän kuin syön. Jotta pysyisin kevyempänä, minun täytyy syödä vain sen verran kuin kulutan. Jotta kuntoni kohentuisi, minun pitää liikkua enemmän. Jotta pysyisin hyvässä kunnossa, minun täytyy jatkaa liikkumista. Jotta kotini ilmapiiri muuttuisi paremmaksi…

Joka päivä olen monta kertaa valintojen edessä. Jos todella haluan juuri tätä asiaa, valitsen niitä asioita, jotka auttavat sen saavuttamisessa. Jos valitsen muuta, haluan jotakin muuta enemmän. Yksinkertaista.

Joihinkin tavoitteisiin voi päästä kerralla, useimpiin vähitellen. Ja kiusallisen moniin liittyy asioiden ylläpitäminen loppuelämän ajan. Mutta moniin myös se hauskuus, että aina voi mennä eteenpäin, tulla paremmaksi.

Avara olemus ja oleminen (primary control) on hyvä lähtökohta ja hyvä Universal Constant in Living, käyttääkseni yhtä Alexanderin kirjan nimeä. Haluan sitä. Mitä valitsen? Siis haluanko sitä?

joulu_16_uuteen_vuoteen.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Kompleksisuus?

Maanantai 28.11.2016 klo 13:09 - Helena

Kaverini pyysi minua opiskelutehtäväänsä varten kertomaan muutamalla lauseella, mitä minä ajattelen ohjelmoinnin olevan. Joskus aikanaan tuli puolivahingossa suoritettua Pascal-ohjelmointikurssi. Olin käynyt kesäyliopistossa atk:n perusteet -kurssin ja seuraavana kesänä ajattelin, että menen jatkokurssille, etteivät asiat pääse täysin unohtumaan. Loppukokeessa onnistuin ratkaisemaan riittävästi tehtäviä läpäistäkseni kurssin, mutta ei minulla ollut aavistustakaan mitä varsinaisesti olin tekemässä…

Vastaukseni kaverilleni: ” Halutaan koneen tekevän jotakin. Annetaan koneelle ohjeet. Käytetään kieltä jota se ymmärtää.” Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, lähinnä se, etten käsittänyt mitä oikein haluttiin teki Pascal-kurssista minulle – ja muutamalle muullekin – varsin käsittämättömän.

Tietokoneen käyttö ei juuri eroa auton käytöstä. Jos koneisto on hyvin toimivassa kunnossa, sen käyttäminen on aika yksinkertaista. Samoin oman itsen käyttö. Jos huolehditaan, että perusta järkevä ja lähtee koneemme edellytyksistä, sen käyttäminen ei ole monimutkaista – eikä aiheuta komplekseja. Mutta koska elintapojemme muutosvauhti on ollut suurempi kuin evoluution päivityskapasiteetti, emme voi jättää kaikkea perusohjausta rullaamaan itsekseen. Koodauksen hallitsemista pidetään nykyään tarpeellisena, sitä opetetaan jo pienille lapsille. Toivottavasti siihen joskus lisätään linkki oman itsen koodaukseen!

Ruusunlehti_talvella_Kaisulta.jpg






"
"In the case of the satisfactorily co-ordinated child or adult, the mechanical working of the structures of the organism is not complicated but complex, in the sense that, although there are present a large number of factors or means which are related to one another (like the different parts in the mechanism of a motor car), the act of using them (like the act of driving car or any other machine in running order) is one and simple. Satisfactory psycho-mechanical working does not become complicated until the mechanism gets out of order.” F. M. Alexander

Kommentoi kirjoitusta.

Mitä todella haluat

Sunnuntai 30.10.2016 klo 13:23 - Helena

End-gaining on yksi syy, miksi me ihmiset teemme asioita huonommin kuin voisimme - päämäärähakuisuus, se että pyrimme suoraan päämäärään miettimättä keinoja. Näin me Alexander-tekniikan opettajat usein sanomme.

Heitä se ajatus roskakoriin. TUTKI PÄÄMÄÄRÄÄSI!!!!! Pyöritä ja kääntele sitä joka puolelta! Heitä se ilmaan! Pompota sitä seinään! Tee kaikki mahdollinen, jotta tietäisit mikä päämääräsi on, mitä todella haluat.

uiva_ja_sukeltava_joutsen.jpg

Alexander sanoi aikoinaan, että heidänkin, jotka hyväksyvät, että mieli ja keho ovat yhtä, on vaikea ymmärtää, mitä se käytännössä merkitsee. Alexander esitti ajatuksensa lähes sata vuotta sitten, mutta asian ymmärtäminen on edelleen vaikeaa!

Olin eilen Suomen musiikkilääketieteen yhdistyksen opintopäivillä, hyviä luennoitsijoita ja mielenkiintoisia juttuja! Yksi oli Pilates-opettajan esittely omasta työstään. Hän on tehnyt hyvää työtä mm. orkesterimuusikoiden parissa. Hänen ansiostaan muusikoiden sairauspoissaolot ovat laskeneet huomattavasti.

Hän puhui mm. dynaamisesta tasapainosta, lihasten käyttämisestä niille sopiviin tehtäviin (ei hauiksia pystyssä pysymiseen!). Monista asioista, mistä itsekin puhun. Sitten hän puhui oikeista liikeradoista.

??? 

Yksi esimerkki, jota pilates-opettaja käytti esityksessään, oli työntö- ja vetojousi. ” '50 000' hallittua, oikein tehtyä toistoa ja hyvä liikerata automatisoituu. Kun liikeradat automatisoituvat, niitä ei tarvitse ajatella, ja muusikolle on mahdollista olla flow-tilassa."

Hyviä liikeratoja voi oppia niin kuin esityksen pitäjä kertoi: toistamalla niitä hallitusti ja oikein. Mutta mitä muusikko haluaa? Suorittaa hyviä liikeratoja vai olla luova?

Hyviin liikeratoihin yhdistyy ajatus, että ne auttavat ihmistä säilymään vammoitta. Myös luovuus voi olla vaikeaa, jos terveys ei pysy kunnossa.

Mitä ovat hyvät liikeradat? Sen verran niistä ainakin voi sanoa, että on olemassa liikeratoja, jotka ovat parempia kuin toiset. Entäpä oikeat liikeradat? Jos ihminen on dynaaminen olento, koko ajan jonkinlaisessa liikkeessä, ei oikeaa liikerataa voi toistaa, koska se on aina erilainen.

Oikea liikerata ei ole jotakin abstraktia. Se voi olla oikea vain juuri tällä hetkellä, näissä olosuhteissa ja puitteissa. Vammoitta säilymiseen voi parhaiten vaikuttaa olemalla hallitusti luova ja läsnä tässä hetkessä. 

Vivien_soittaa_selloa_2.jpg

Olen ennenkin siteerannut Vivien Mackietä: ”Musiikki organisoi muusikon”. Jousisoittajan käden liikeradoista hän sanoi, että ”käsi seuraa jousta”. Kirjoittelin hänelle muutama päivä sitten, ja kysyin oliko hän edellisessä blogissa siteeraamani ajatuksen "by doing mechanically we practise absence" äiti. Ei ollut, mutta tässä mitä hän vastasi.

Walter [Carrington] said 'To do anything whatever without attention is to impair the working integrity of the whole'. I like that better as more elegant, and I think shockingly striking. It hardly bears thinking about! I'd even say 'without your whole attention', because I think it's easy to give some attention, but not enough. That's what [Pablo] Casals taught me, in a nutshell: to have your entire attention on what you're doing NOW. Nothing left over for what went before or may come after.


P.S. Nyt voisi kaivaa sen roskakoriin heitetyn ajatuksen uuteen käsittelyyn: miten tuntemattomaan päästään? tai miten sinne ei päästä? 

2 kommenttia .

Vanhemmat kirjoitukset »