Motosta

F.M. Alexander aloittaa The Use of the Self -kirjansa siteeraamalla Francis Baconia. Voin kuvitella kyseisen tekstin vedonnen Alexanderiin monellakin tavalla, mutta tuskin sillä, mikä minulle muusikkona ensimmäisenä tulee mieleen. Baconin kirjan nimi Novum Organum ei näet viittaa soittimeen, vaan tarkoittaa uusia työkaluja, myöhemmässä painoksessa vielä täydennettynä: Tieteen uudet työkalut.

Nuorena miehenä Alexander oli esittänyt Shakespearea sekä näyttämöllä että lausuntailloissaan. Myöhemmällä iällään, kun hän jo täysin keskittyi tekniikkaansa opettamiseen, hän mielellään käytti sitaatteja Shakespearen näytelmistä, varsinkin Hamletista. Niin myös The Use of the Self -kirjassaan hän siteeraa Hamletia, tämän ylistystä ihmisen suuruudesta: What a piece of work is a man! how noble in reason! how infinite in faculties! in form and moving how express and admirable! in action how like an angel! in apprehension how like a god! the beauty of the world! the paragon of animals!  Alexander pohtii, voiko nykyihmisestä käyttää tällaisia sanoja. Baconin tavoin Alexander kuitenkin tiesi löytäneensä uusia käytännöllisiä työkaluja ihmisten rajoitusten murtamiseen.

Tuntemattoman kohtaamisesta ja siihen liittyvistä peloista Alexander on kirjoittanut paljonkin, joten tutuilta vesiltä tuntemattomille purjehtimiseen oli varmaankin helppo samaistua. Tosin hänelle läheisempiä kielikuvia olivat vikuroivat hevoset kuin merillä vaanivat hirviöt.

Alexander vaikutti paljon kasvatusfilosofi John Deweyn ajatuksiin ja myös päinvastoin Dewey vaikutti paljon Alexanderiin. Alexander ei koskaan väittänyt tekniikkaansa olevan tieteellisesti perusteltu. Hän sanoi että se ei ole ristiriidassa sen aikaisen tieteen kanssa. Dewey meni pidemmälle:

Muutamissa johdantosanoissani F. M. Alexanderin aikaisempaan kirjaan, Constructive Conscious Control of the Individual, totesin, että hänen menettelytapansa ja johtopäätöksensä täyttävät kaikki ankaran tieteellisen menetelmän vaatimukset, ja että hän on soveltanut tätä menetelmää alueelle, jolla sitä ei ole koskaan ennen käytetty - nimittäin meitä ja meidän toimiamme koskeviin arvioihin ja uskomuksiin.

…Kun toistan nämä väitteeni, teen sen täysin tietoisena niiden yleisluontoisuudesta. Ne saattaisivat hyvinkin kyseenalaistaa niiden esittäjän älyllisen vastuun ja kyvykkyyden, jolleivat silmämme ja korvamme olisi niin tottuneita vastuuttomiin väitteisiin, että olemme lakanneet kyselemästä tarkoitusten tai todisteiden perään. Kun nyt taas vuosien jälkeen toistan ne, vetoan F.M. Alexanderin selontekoon siitä, kuinka hän löysi keskeisen ja tietoisen hallinnan periaatteen. Ne, jotka eivät pidä tieteen mittarina teknisen sanaston esiintyvyyttä, löytävät tästä selonteosta tieteellisen menetelmän olennaiset asiat, jotka koskevat kaikkea tutkimusta. He löytävät tiedot pitkään jatkuneesta, kärsivällisesti ja väsymättömästä kokeilemisesta ja havainnoinnista, jossa jokainen päätelmä laajennetaan, testataan ja korjataan uusien kokeilujen avulla. He löytävät sarjan havaintoja, joissa syyn ja seurauksen melko karkeista ja pinnallisista suhteista siirrytään niihin kausaalisiin edellytyksiin, jotka ovat perustavanlaatuisia ja keskeisiä siinä, miten hyvin itseämme käytämme.[1]

Deweyn mielestä Alexander oli uudistanut koko tieteellisen ajattelun ja tuonut sen käytännönläheiseksi - kuten Bacon aikanaan.