Henkistä valmennusta

Suomen hyvä menestys yleisurheilun EM-kisoissa - varsinkin seiväshyppääjä Wilma Murron kultamitali - poiki monia mietteitä menestyksen syistä. Psykologisen valmennuksen asiantuntija, emeritusprofessori Jarmo Liukkonen pohti yleisellä tasolla urheilijoiden menestyksen ja alisuorittamisen syitä Hesarissa pian kisojen jälkeen. Lue koko juttu täältä.

Liukkosen mukaan alisuoriutumista tulee herkästi silloin, kun ajatus karkaa lopputulokseen eikä pysy prosessissa. Jos mietimme odotuksia, joita tuttavilla tai medialla meiltä on, tai tulosta, joka on saavutettava, niin niitä emme voi kontrolloida. Se tuottaa ahdistusta, kun niille ei voi tehdä mitään konkreettista. 

Kun paineet, ahdistavat ajatukset tai kilpailun merkitys kasvavat pään sisällä, seuraukset ovat henkisen lisäksi fyysisiä. Ajatukset, mielikuvat ja tunteet vaikuttavat aina myös kehoon.

Liiallinen jännitys esimerkiksi taitolajeissa johtaa siihen, että aivot eivät anna riittävän tarkkoja käskyjä niille lihaksille, jotka tekevät kovasti töitä, eivätkä niille, joiden pitäisi rentoutua, eli vastavaikuttajalihaksille. Silloin ollaan vähän kuin käsijarru päällä suorituksen aikana.

Huippusuoritukset tapahtuvat yleensä flow-tilassa, ikään kuin hurmoksessa. 

Liukkonen kertoo myös, että kun on tutkittu huippu-urheilijoiden, muusikoiden, taiteilijoiden ja tieteentekijöiden parhaita suorituksia, on löydetty joitakin yhteisiä piirteitä. Useimmat hänen luettelemistaan asioista ovat aika itsestäänselviä. Ainoa, mikä minut sai mietteliääksi oli ulkopuolisen ympäristön poissulkeminen tietoisuudesta. Omaan voimakkaimpaan flow-kokemukseeni muusikkona kuului, että en ollut koskaan ollut niin syvästi tietoinen niin monesta asiasta yhtaikaa - yleensä en todellakaan ole mikään multitaskaaja! Vaan muusikkohan soittaa myös tilaa, se ei ole mikään ulkopuolinen tekijä. Ja yleisö? Esiintyvän taiteilijanhan on tarkoitus tuottaa yhteinen kokemus, eipä yleisökään siis ole ulkopuolinen tekijä.