"Jalot" toimet ja "villit" refleksit

Keskiviikko 1.7.2015 klo 18.32 - Helena


Kasvitieteellisen_puutarhan_ystavat_puistossa_Tallinnassa.jpgOn tapahtunut kaikenlaista mukavaa tässä kuussa: olen pitänyt kursseja, ollut kursseilla, ollut puutarharetkellä…

Täkäläisen Kasvitieteellisen puutarhan ystävien retki Viroon oli onnistunut, erityisesti sekä suomalaisen oppaan että Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan oppaan ansiosta, molemmat olivat varsin viihdyttäviä! Kadriorg-puisto oli näkemisen arvoinen ja oli myös mielenkiintoista kuulla ja nähdä kuinka sitä palautetaan barokkiaikaiseksi muotopuutarhaksi. Olin puistoretkellä suoraan jatkona AT-kursseille, joten muistuipa mieleeni saamani kommentti erääseen blogijuttuuni. Kommentista on jo aikaa, joten taitaa minussa vaikuttaa hämäläisjuuretkin. Tästä muuten löytyy kasvitieteellisen puutarhan sivut ja sinne pääsee busseilla 34A ja 38 ja tästä Kadriorg- puiston sivut ja sinne puolestaan pääsee mm. Tallinnan satamasta raitiovaunulla 3.linnan_piha_2.jpg

Siis se Rousseau-kommentti: ” hän ei tyydy mihinkään sellaisena kuin luonto on sen tehnyt, ei edes ihmiseenkään; ihmisenkin hän välttämättömästi tahtoo oppikuurilla taivuttaa kuin maneesi-hevosen; ihminenkin on taivutettava muodin mukaan kuten hänen puutarhansa puut.”

Alexander ei ollut filosofi, vaikka pohdiskelikin paljon miten se, kuinka ihminen käyttää itseään, vaikuttaa hänen toimintaansa. Alexanderin ”filosofiset” ajatukset voisi tiivistää: ihminen, joka voi hyvin ajattelee ja toimii eri lailla kuin ihminen, joka voi huonosti. kasvitieteellinen_puutarha_Tallinna_3.jpgRousseaulaiset ajatukset ”jalosta villistä” ovat kaukana Alexanderin ajatuksista, mutta hän totesi, että sivistyneeseen elämään liittyvät toimet eivät useinkaan ole sellaisia, että ihmiset ilman tietoista ohjausta oppisivat tekemään niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Paras tapa puolestaan pohjautuu ihmisen rakenteeseen ja kehityshistoriaan. Meissä on järjestelmiä ja refleksitoimintoja, jotka huolehtivat tasapainosta ja liikkeistä. Meillä on aistit, tasapainoelimet, reseptorit joiden kautta saamme tietoa tilastamme jne.  Ihmisen täytyy vain ”jaloissa” päämäärissäänkin oppia antamaan ”villien” järjestelmiensä toimia.


Kommentit

1.7.2015 21.27  Kaisu

Pakko kommentoida vaikka vähän sivuun mennääänkin... Valistuksen aikaan kyllä ihannoitiin "jaloa villiä" mutta ei se Rousseaun pointti ollut. Tiivistäen Jean-Jacquesin kasvatusihanne olisi pikemminkin se, että kaikki tarpeellinen on luonnollisesti ihmisessä ja kasvattajan tehtäväksi jää houkutella se esiin / antaa lapsen itse löytää se.

24.7.2015 14.21  Helena

Täytyypä olla tarkempi sanavalinnoissani! Tiukan lähdekriittisesti pitäisi siis ehkä puhua valistusfilosofien kohdalla luonnonmukaisuuden, ei "jalojen villien" ihannoinnista? Käyttikö termiä muut kuin sen isä? Sen toki tiesin, että se ei ollut Rousseau, joka keskusteli jalojen villien kanssa Amerikassa...

Kiehtovia yhtäläisyyksiä näyttää Rousseaun ja Alexanderin sanoissa löytyvän. Täytyy perehtyä tarkemmin asiaan ennen kuin uskaltaudun esittämään mielipiteitä siitä, kuinka syvälle meneviä ne ovat.

Sinänsä Alexander-tekniikka on nimensaä mukaisesti tekniikka siinä missä jokin muukin tekniikka: miten saavuttaa parempi suorituskyky. Kysessä vain ei ole jonkin määrätyn toiminnan, kuten esim. kirveen käyttämisen, tekniikasta, vaan koko ihmisen käyttämisen tekniikasta. Siihen liittyvä käsitys ihmisestä yhtenäisenä mielen ja ruumiin kokonaisuutena on toki monessa suhteessa itsestään selvyys nykyaikana. Jäljellä on Alexanderin ainutlaatuinen oivallus siitä, miten ihminen käytännössä voi parantaa käyttöään ja päästä parempaan suorituskykyyn missä asiassa tahansa. Ja kun kerran ihminen on mielen ja ruumiin kokonaisuus, "filosofisetkin" seuraukset voivat olla mittavat"! Ehkäpä meidän ei tarvitse "harhailla elämämme halki ristiriitojen vaivaamana pystymättä tekemään sopua itsemme kanssa ja olematta hyväksi itsellemme tai muille". Siteeratakseni minäkin Rousseauta, eläköön googlen sivistävä vaikutus!

28.8.2015 14.41  Helena

Kävin juuri antikvariaatissa ja mikäpä muu osui silmiini kuin Rousseaun Emile! Selailin sitä junassa, onko dialogien Jean-Jacques Rousseau itse?


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini