Mitä todella haluat

End-gaining on yksi syy, miksi me ihmiset teemme asioita huonommin kuin voisimme - päämäärähakuisuus, se että pyrimme suoraan päämäärään miettimättä keinoja. Näin me Alexander-tekniikan opettajat usein sanomme.

Heitä se ajatus roskakoriin. TUTKI PÄÄMÄÄRÄÄSI!!!!! Pyöritä ja kääntele sitä joka puolelta! Heitä se ilmaan! Pompota sitä seinään! Tee kaikki mahdollinen, jotta tietäisit mikä päämääräsi on, mitä todella haluat.

Alexander sanoi aikoinaan, että heidänkin, jotka hyväksyvät, että mieli ja keho ovat yhtä, on vaikea ymmärtää, mitä se käytännössä merkitsee. Alexander esitti ajatuksensa lähes sata vuotta sitten, mutta asian ymmärtäminen on edelleen vaikeaa!

Olin eilen Suomen musiikkilääketieteen yhdistyksen opintopäivillä, hyviä luennoitsijoita ja mielenkiintoisia juttuja! Yksi oli Pilates-opettajan esittely omasta työstään. Hän on tehnyt hyvää työtä mm. orkesterimuusikoiden parissa. Hänen ansiostaan muusikoiden sairauspoissaolot ovat laskeneet huomattavasti.

Hän puhui mm. dynaamisesta tasapainosta, lihasten käyttämisestä niille sopiviin tehtäviin (ei hauiksia pystyssä pysymiseen!). Monista asioista, mistä itsekin puhun. Sitten hän puhui oikeista liikeradoista.

??? 

Yksi esimerkki, jota pilates-opettaja käytti esityksessään, oli työntö- ja vetojousi. ” '50 000' hallittua, oikein tehtyä toistoa ja hyvä liikerata automatisoituu. Kun liikeradat automatisoituvat, niitä ei tarvitse ajatella, ja muusikolle on mahdollista olla flow-tilassa."

Hyviä liikeratoja voi oppia niin kuin esityksen pitäjä kertoi: toistamalla niitä hallitusti ja oikein. Mutta mitä muusikko haluaa? Suorittaa hyviä liikeratoja vai olla luova?

Hyviin liikeratoihin yhdistyy ajatus, että ne auttavat ihmistä säilymään vammoitta. Myös luovuus voi olla vaikeaa, jos terveys ei pysy kunnossa.

Mitä ovat hyvät liikeradat? Sen verran niistä ainakin voi sanoa, että on olemassa liikeratoja, jotka ovat parempia kuin toiset. Entäpä oikeat liikeradat? Jos ihminen on dynaaminen olento, koko ajan jonkinlaisessa liikkeessä, ei oikeaa liikerataa voi toistaa, koska se on aina erilainen.

Oikea liikerata ei ole jotakin abstraktia. Se voi olla oikea vain juuri tällä hetkellä, näissä olosuhteissa ja puitteissa. Vammoitta säilymiseen voi parhaiten vaikuttaa olemalla hallitusti luova ja läsnä tässä hetkessä. 

Olen ennenkin siteerannut Vivien Mackietä: ”Musiikki organisoi muusikon”. Jousisoittajan käden liikeradoista hän sanoi, että ”käsi seuraa jousta”. Kirjoittelin hänelle muutama päivä sitten, ja kysyin oliko hän edellisessä blogissa siteeraamani ajatuksen "by doing mechanically we practise absence" äiti. Ei ollut, mutta tässä mitä hän vastasi.

Walter [Carrington] said 'To do anything whatever without attention is to impair the working integrity of the whole'. I like that better as more elegant, and I think shockingly striking. It hardly bears thinking about! I'd even say 'without your whole attention', because I think it's easy to give some attention, but not enough. That's what [Pablo] Casals taught me, in a nutshell: to have your entire attention on what you're doing NOW. Nothing left over for what went before or may come after.

P.S. Nyt voisi kaivaa sen roskakoriin heitetyn ajatuksen uuteen käsittelyyn: miten tuntemattomaan päästään? tai miten sinne ei päästä?