Töihin!Maanantai 21.8.2023 klo 12.21 Lomat on pidetty ja tässä kuussa on ollut pehmeä lasku töihin Alexander-tekniikan kera.
Erityisen kiinnostavia ovat tietysti täysin uudet kurssit. Muusikoille suunnattuja kursseja olen pitänyt paljon, mutta ensi kertaa pidän viikonloppukursseja aikuisten pianonsoiton itseopiskelijoiden auttamiseksi. Annoin kursseille nimen "Oikeaan aikaan oikeassa paikassa", koska se kertoo kaiken olennaisen sekä soittotekniikasta että nuottien lukemisesta. Se on ylipäänsä kaiken helpon - ja hauskan - tekemisen perusta. Siis - tietysti - Alexander-tekniikan perusta! No, näillä kursseilla opetan tietysti pianotekniikkaa, mutta Alexander-tekniikka on monien soittotekniikkaa koskevien oivallusteni taustalla. Kokemus on osoittanut, että ajatukseni toimivat hyvin. Suurin haaste on, että vaikka oppilaat saavat tunnilla hyviä kokemuksia, heillä on taipumus palata entisen laiseen yrittämiseen heti kun pääsevät harjoittelemaan itsekseen! Siksikin odotan tätä lyhyttä kurssia ja sitä, että täytyy entisestään selventää ja ehkä systematisoidakin ajatuksiani. |
Kaija SaariahoTiistai 6.6.2023 klo 6.31
"Kaiken merkityksellisyys ei käy ilmi sekunnissa eikä ehkä vuodessakaan: ei tunteiden, ei metsien, ei musiikin." |
AT and burglarsLauantai 10.12.2022 klo 16.12
Hi friends and collegues, I'm translating Alexander's book ”The Use of the Self”. Not a simple task, so I would really appreciate your thoughts on the subject! I have written some raw versions of the first chapter “The Evolution of a Technique” and have now reverted to Dewey's Introduction. Dewey writes: “They [the readers of the book UoS] will find a series of such observations in which the mind is carried from observation of comparatively coarse, gross, superficial connections of causes and effect to those causal conditions which are fundamental and central in the use which we make of ourselves.” When I had just started taking Alexander lessons I remember one of my teachers said that the technique will help to make your performance better, regardless on what you do. If you are a burglar the technigue will make you a better burglar, he said. I’m not sure that Dewey would agree with that. He doesn’t speak of moral in the Introduction of ”The Use of the Self” but he speaks of it in his other introductions to Alexander’s books. For instance in ”The Man’s Supreme Inheritance” he speaks about physical and moral health. I think this comes down to the old question of nature versus nuture. Is there in our DNA - or somewhere - some info that prohibits us from hurting other human beings? So that when we have inner harmony and are in balance both mentally and physically, this info is allowed to work and we won’t harm others. And possibly even want to be of use to others and our whole society? And here some other usefull translations, I hope! kommentoi kirjoitusta = comment on the post |
Henkistä valmennustaTiistai 20.9.2022 klo 21.07 Suomen hyvä menestys yleisurheilun EM-kisoissa - varsinkin seiväshyppääjä Wilma Murron kultamitali - poiki monia mietteitä menestyksen syistä. Psykologisen valmennuksen asiantuntija, emeritusprofessori Jarmo Liukkonen pohti yleisellä tasolla urheilijoiden menestyksen ja alisuorittamisen syitä Hesarissa pian kisojen jälkeen. Lue koko juttu täältä. Liukkosen mukaan alisuoriutumista tulee herkästi silloin, kun ajatus karkaa lopputulokseen eikä pysy prosessissa. Jos mietimme odotuksia, joita tuttavilla tai medialla meiltä on, tai tulosta, joka on saavutettava, niin niitä emme voi kontrolloida. Se tuottaa ahdistusta, kun niille ei voi tehdä mitään konkreettista. Kun paineet, ahdistavat ajatukset tai kilpailun merkitys kasvavat pään sisällä, seuraukset ovat henkisen lisäksi fyysisiä. Ajatukset, mielikuvat ja tunteet vaikuttavat aina myös kehoon. Liiallinen jännitys esimerkiksi taitolajeissa johtaa siihen, että aivot eivät anna riittävän tarkkoja käskyjä niille lihaksille, jotka tekevät kovasti töitä, eivätkä niille, joiden pitäisi rentoutua, eli vastavaikuttajalihaksille. Silloin ollaan vähän kuin käsijarru päällä suorituksen aikana. Huippusuoritukset tapahtuvat yleensä flow-tilassa, ikään kuin hurmoksessa. Liukkonen kertoo myös, että kun on tutkittu huippu-urheilijoiden, muusikoiden, taiteilijoiden ja tieteentekijöiden parhaita suorituksia, on löydetty joitakin yhteisiä piirteitä. Useimmat hänen luettelemistaan asioista ovat aika itsestäänselviä. Ainoa, mikä minut sai mietteliääksi oli ulkopuolisen ympäristön poissulkeminen tietoisuudesta. Omaan voimakkaimpaan flow-kokemukseeni muusikkona kuului, että en ollut koskaan ollut niin syvästi tietoinen niin monesta asiasta yhtaikaa - yleensä en todellakaan ole mikään multitaskaaja! Vaan muusikkohan soittaa myös tilaa, se ei ole mikään ulkopuolinen tekijä. Ja yleisö? Esiintyvän taiteilijanhan on tarkoitus tuottaa yhteinen kokemus, eipä yleisökään siis ole ulkopuolinen tekijä. |
Tekniikka!!??Lauantai 10.9.2022 klo 8.51 Olen lueskellut Alexander-tekniikan nimen alkuperästä, ihan mielenkiintoisia juttuja. Törmäsin kuitenkin myös Erika Whittakerin, Alexanderin kouluttaman opettajan, haastatteluun. Hän kertoi omasta suhteestaan sanaan tekniikka:" But all that we wanted to do was the Alexander work! And now it has become the Alexander "Technique". And I hate that word. A technique is something that you learn, and then you are good at it and you can go away and do it. That's not the Alexander work at all." Muusikkona - ja Alexander-tekniikan opettajana - vihaan tuollaista käsitystä tekniikasta. Sillä ei ole mitään tekamistä sen kanssa, mitä tekniikka on. Jos haluaa olla kontaktissa ympäristön kanssa, ei voi tehdä vain musiikkia - pään sisässä? Tekemisessä on aina koko olemus, niin mentaalinen kuin kehollinen mukana erottamattomina. Tekniikka on sitä, miten asioita tehdään. |
MotostaLauantai 27.8.2022 F.M. Alexander aloittaa The Use of the Self -kirjansa siteeraamalla Francis Baconia. Voin kuvitella kyseisen tekstin vedonnen Alexanderiin monellakin tavalla, mutta tuskin sillä, mikä minulle muusikkona ensimmäisenä tulee mieleen. Baconin kirjan nimi Novum Organum ei näet viittaa soittimeen, vaan tarkoittaa uusia työkaluja, myöhemmässä painoksessa vielä täydennettynä: Tieteen uudet työkalut. Nuorena miehenä Alexander oli esittänyt Shakespearea sekä näyttämöllä että lausuntailloissaan. Myöhemmällä iällään, kun hän jo täysin keskittyi tekniikkaansa opettamiseen, hän mielellään käytti sitaatteja Shakespearen näytelmistä, varsinkin Hamletista. Niin myös The Use of the Self -kirjassaan hän siteeraa Hamletia, tämän ylistystä ihmisen suuruudesta: What a piece of work is a man! how noble in reason! how infinite in faculties! in form and moving how express and admirable! in action how like an angel! in apprehension how like a god! the beauty of the world! the paragon of animals! Alexander pohtii, voiko nykyihmisestä käyttää tällaisia sanoja. Baconin tavoin Alexander kuitenkin tiesi löytäneensä uusia käytännöllisiä työkaluja ihmisten rajoitusten murtamiseen. Tuntemattoman kohtaamisesta ja siihen liittyvistä peloista Alexander on kirjoittanut paljonkin, joten tutuilta vesiltä tuntemattomille purjehtimiseen oli varmaankin helppo samaistua. Tosin hänelle läheisempiä kielikuvia olivat vikuroivat hevoset kuin merillä vaanivat hirviöt. Alexander vaikutti paljon kasvatusfilosofi John Deweyn ajatuksiin ja myös päinvastoin Dewey vaikutti paljon Alexanderiin. Alexander ei koskaan väittänyt tekniikkaansa olevan tieteellisesti perusteltu. Hän sanoi että se ei ole ristiriidassa sen aikaisen tieteen kanssa. Dewey meni pidemmälle:
Muutamissa johdantosanoissani F. M. Alexanderin aikaisempaan kirjaan, Constructive Conscious Control of the Individual, totesin, että hänen menettelytapansa ja johtopäätöksensä täyttävät kaikki ankaran tieteellisen menetelmän vaatimukset, ja että hän on soveltanut tätä menetelmää alueelle, jolla sitä ei ole koskaan ennen käytetty - nimittäin meitä ja meidän toimiamme koskeviin arvioihin ja uskomuksiin. …Kun toistan nämä väitteeni, teen sen täysin tietoisena niiden yleisluontoisuudesta. Ne saattaisivat hyvinkin kyseenalaistaa niiden esittäjän älyllisen vastuun ja kyvykkyyden, jolleivat silmämme ja korvamme olisi niin tottuneita vastuuttomiin väitteisiin, että olemme lakanneet kyselemästä tarkoitusten tai todisteiden perään. Kun nyt taas vuosien jälkeen toistan ne, vetoan F.M. Alexanderin selontekoon siitä, kuinka hän löysi keskeisen ja tietoisen hallinnan periaatteen. Ne, jotka eivät pidä tieteen mittarina teknisen sanaston esiintyvyyttä, löytävät tästä selonteosta tieteellisen menetelmän olennaiset asiat, jotka koskevat kaikkea tutkimusta. He löytävät tiedot pitkään jatkuneesta, kärsivällisesti ja väsymättömästä kokeilemisesta ja havainnoinnista, jossa jokainen päätelmä laajennetaan, testataan ja korjataan uusien kokeilujen avulla. He löytävät sarjan havaintoja, joissa syyn ja seurauksen melko karkeista ja pinnallisista suhteista siirrytään niihin kausaalisiin edellytyksiin, jotka ovat perustavanlaatuisia ja keskeisiä siinä, miten hyvin itseämme käytämme.[1] Deweyn mielestä Alexander oli uudistanut koko tieteellisen ajattelun ja tuonut sen käytännönläheiseksi - kuten Bacon aikanaan. |
Liikaa hyvää ollakseen totta?Lauantai 20.8.2022
Lueskelin amerikkalaisen kasvatusfilosofin John Deweyn esipuhetta F. M. Alexanderin kirjaan The Use of the Self ja ihmettelin taas kerran, miksi hänen voimakkaat kannanottonsa Alexander-tekniikan puolesta siinä ja lukuisissa muissa yhteyksissä eivät juuri edistäneet tekniikan ottamista käyttöön. Kuten ei myöskään esimerkiksi Nikolaas Tinbergenin, Nobel-palkinnon saaneen etologin, peräti palkinnon kiitospuheessaan esittämät kiitokset tekniikan merkityksestä.
Ihmettelin – ja sitten nauroin. Muistin näet omat ensikosketukseni tekniikkaan. Kun opiskelin Sibelius-Akatemiassa, eräs opiskelutovereistani kertoi minulle, että englantilainen mies opettaa siellä jotain Alexander-tekniikkaa ja kehui kuinka hieno juttu se on. Enpä tainnut edes harkita kokeilua. Kun myöhemmin muusikon urallani sain käsivaikeuksia, eräs hyvin arvostettu käsikirurgi ehdotti varovaisesti, että Alexander-tekniikasta saattaisi olla apua. Niihin aikoihin oli juuri julkaistu yhdessä lääkäreiden raamatussa, the British Medical Journalissa, myönteinen tutkimus Alexander-tekniikan vaikutuksista. Jos olisin siitä tiennyt, olisin - ehkä - suhtautunut tuntiini hieman toisin. Vaan muistan elävästi tunnelmani elämäni ensimmäisen Alexander-tekniikkatunnin jälkeen: ajattelin, että opettaja varmaankin tarkoitti hyvää, mutta olen harvoin ollut yhtä vihainen kenellekään kuten olin kyseiselle lääkärille: Minä luulotautisena idioottina hän minua oikein pitää! Hänen pitäisi totisesti tietää paremmin!
Monet Alexander-tekniikan opettajat pahoittelevat, että tekniikkaa on vaikeata kuvailla sanoin, mutta lohduttautuvat sillä, että henkilökohtaisessa kontaktissa he pystyvät välittämään kokemuksen tekniikan vaikutuksesta. Minä en ensimmäisellä tunnillani saanut minkäänlaista “kokemusta”. En enää muista, miten opettajani kuvaili tekniikkaa, mutta sen muistan, että hänen kertomuksensa kuinka tekniikka auttoi häntä voittamaan lentopelon, ei inspiroinut minua vähääkään. Olin paikalla käsiongelmien takia!
Sittemmin olen Alexander-tekniikan opettajana tullut tietämään, että tekniikan opiskelijan kokemukset riippuvat yhtä paljon oppilaasta kuin opettajasta. Oppilaideni ensivaikutelmat ovat vaihdelleet laidasta laitaan. On samanlaisia tunnottomia tyyppejä kuin itse olin. On oppilas, joka sanoi, ettei edes tiennyt, että ihminen voi tuntea olonsa niin hyväksi kuin hän tunsi tunnin jälkeen. On äänen muuttumista syvemmäksi ja sävykkäämmäksi. On pikaparanemisia selkäkivuista ja puutumisista. On oppilas, joka tunsi, että jalka piteni, ja tuumi, että tämä on varmaan sitä plasebo-vaikutusta... No, ajatuksistani plasebosta kirjoitan ehkä myöhemmin. Jotkut ensivaikutuksista kestävät pitkäänkin - joidenkin selkäkipujen loppuminen on tyypillisin sellainen -, jotkut puolestaan häviävät ja niiden saaminen pysyviksi vaatii opettelua. Sen oivaltaminen, että henkinen tasapaino voidaan saavuttaa samalla ajatustyöllä kuin kehollinen tasapaino, vie yleensä aikaa. Alexander-tekniikkaan liittyy erottamattomasti käsitys, että ihminen muodostaa kokonaisuuden, jota ei voi jakaa yksinomaan henkiseen tai ruumiilliseen puoleen. Nykyään useimmat ihmiset taitavat pitää tätä itsestäänselvyytenä. Alexanderin kuvailee kirjansa The Use of the Self alussa, kuinka niilläkin hänen oppilaistaan, jotka periaatteessa hyväksyvät tämän näkemyksen, on vaikeuksia ymmärtää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Alexander ei paljon perustanut teoreettisesta tiedosta, johon ei liity käytännön soveltamista. Luulenpa, että hän tässäkin tarkoittaa nimenomaan, että harvat toimivat tämän käsityksen mukaisesti. “The readiness is all” oli opettajallani Alexander-opettajakoulussa tapana sanoa. Saavuttamisen kiire tuhoaa kokonaisuuden hallinnan.
John Deweyn kollegat hyväksyivät, että Dewey sai apua niskaongelmiinsa Alexanderilta, mutta se muu: ettäkö Mr. Alexanderin löytämän menetelmän avulla voidaan ”täsmällisesti paljastaa saman kokonaisuuden kahden osan, fyysisen ja henkisen, riippuvuussuhteet. Tällä menetelmällä luodaan myös uusi aistimuksellinen tietoisuus uusista asenteista ja tavoista. Tämä keksintö eheyttää kaikki tieteelliset ideat ja tuo ne saataville - ei vahingoksemme, vaan ihmisten käytettäviksi edistämään rakentavaa kasvua ja onnellisuutta.”[1]
Nikolaas Tinbergen oli kuullut hämmästyttäviä väitteitä Alexander-tekniikan vaikutuksista ja päätti antaa tekniikalle mahdollisuuden. Hän ja hänen vaimonsa ja tyttärensä ottivat tunteja eri Alexander-tekniikan opettajilta. Nobel-puheessaan Tinbergen sanoo Alexander-tekniikan perustuvan epätavallisen hienovaraiseen havainnointiin, ei vain näköaistin, vaan hämmästyttävässä määrin myös tuntoaistin avulla. Hän luettelee asioita, joissa hänen perheensä havaitsivat huomattavaa paranemista: korkea verenpaine, hengitys, unen syvyys, yleinen hyväntuulisuus ja henkinen vireys, vastustuskyky ulkoisia paineita kohtaan ja paranemista myös esim. jousisoittimen soittamiseen vaadittavissa jalostuneissa taidoissa. Joten Tinbergen kertoi heidän voivan omasta kokemuksesta vahvistaa, että monenlaista alisuorittamista ja jopa henkisiä ja fyysisiä vaivoja voidaan lieventää opettamalla lihaksistoa toimimaan toisella tavalla.
Nobel-puheen jälkeen Tinbergen, Alexander-tekniikan opettaja William Barlow, sanomalehtimies ja tiedekirjailija Roger Lewin ja muutamat muut vaihtoivat kriitisiä ajatuksia Science ja New Scientist lehtien palstoilla. Alexander-tekniikan opettajat kritisoivat Tinbergeniä, koska hän erehtyi käyttämään Alexander-tekniikasta nimitystä hoito. Äkkiseltään pikkumaiselta vaikuttavaa – olihan hienoa ja myös rohkeaa, että hän julkisesti osoitti arvostavansa tekniikkaa. Vaan jotta olisi lainkaan toivoa, että Alexander-tekniikka saisi yleisesti sille kuuluvaa arvostusta, täytyy olla selkeä käsitys siitä, mitä se on ja mitä se ei ole. Alexander-tekniikka on opittava tekniikka, ei hoito. Tinbergen jatkoi Alexander-tekniikan opiskelua ja kertoi myöhemmin, ettei katunut Nobel-puheestaan muuta kuin hoito-sanan käyttöä. Entäpä Dewey? Enimmäkseen häntä pidettiin Alexanderin ja Alexander-tekniikan suhteen lähinnä hyväntahtoisena hölmönä. Vasta viime aikoina Alexanderin vaikutusta Dewey’in on alettu arvostaa. Deweyn koottujen teosten toimittaja Jo Ann Boydston arveli aliarvostuksen johtuneen kahdesta seikasta: ihmiset ovat käsittäneet väärin sekä Deweyn luonteen että hänen kirjoituksensa.
Onpa monessakin mielessä paikallaan The Use of the Self -kirjan motto Francis Baconin Novum Organumista. Alexander varmaankin tiesi, että Baconin teoksen kuvituksena oli laiva purjehtimassa kohti tuntemattomia vesiä ja merihirviöitä! |
Käännöskukkasesta eteenpäinPerjantai 12.8.2022 klo 21.41 Olen pitkän tauon jälkeen palannut kääntämään F.M. Alexanderin kirjaa The Use of the Self. Raakaversio ensimmäisen luvun käännöksestä minulla on jo muutaman vuoden takaa, mutta silloin en pystynyt ratkaisemaan, miten veisin tekstiä eteenpäin. Kuinka sanatarkasti pitäisi kääntää tai kuinka vapaasti uskaltaisi kääntää? Ja vieläpä: millaista oikeastaan on hyvä suomen kieli? Kirjapäivillä Sastamalassa vuosi sitten osui silmiini Kersti Juvan kirja Tolkienien suomennoksista. Kirja oli peräti kiinnostava ja huomasin että Juva on kirjoittanut toisenkin kirjan englannista suomeen kääntämisestä: Löytöretki suomeen. Pari päivää sitten postiluukustani kolahti -Juvan inspiroimana sekin- Iso suomen kielioppi. Nyt tunnen olevani hyvin aseistettu taistelemaan raakalaiseni kanssa! "To take arms against a sea of troubles and by opposing end them." Taisteluhuuto? Kenen puolesta taistelen? Tietysti haluan lisätä Alexander-tekniikan tunnettavuutta, mutta ennen kaikkea haluan auttaa lukijaa ymmärtämään Alexanderin ajatuksia. Joten: Lukijan puolesta! Tavoitteena: kukkanen käännösten joukossa.
|
Ulkoistettu luontommeMaanantai 21.12.2020 klo 17.01
Usein suhtaudumme luontoon kuin se ei olisi osa meitä, kuin me emme olisi osa luontoa. Ajattelemme, että meidän ei tarvitse nöyrtyä luonnon edessä. Älymme avulla pystymme ratkaisemaan ja ohittamaan ongelmat. Mitä ne ongelmat ovat? Suurin osa ongelmista johtuvat joko suoraan tai välillisesti asioista, joita me teemme. Ja varsinkin siitä, miten me teemme niitä. Alexander-tekniikan perustaja F.M. Alexander käytti termiä end gaining siitä yksioikoisesti tavasta, jolla pyrimme päämäärämme. Hänestä paljon tärkeämpiä olivat means whereby eli keinot, joilla päämäärä saavutetaan. Hyvä esimerkki oli Alexanderin mielestä kirjailija Aldous Huxley. Tämä tukahdutti elämän itsestään kirjoitusprosessinsa aikana. Alexander ei tarkoittanut tätä metaforaksi vaan käytännölliseksi kuvaukseksi siitä, mitä tapahtui: Huxley käytti hengityskapasiteettiaan minimaalisesti. Jos emme matkalla päämäärämme huolehdi hyvinvoinnistamme, olemmeko päämäärän saavuttaessamme sellaisessa tilassa, että pystymme täysin nauttimaan siitä? Jos meidän ei esimerkiksi ole helppo hengittää? Alexander oli sitä mieltä, että meissä miljoonien vuosien evoluution jälkeen on olemassa rakenteet ja systeemit esimerkiksi tehokkaaseen hengittämiseen. Hän sanoi: tekniikassani ei ole mitään, mitä luonnossa ei tapahtuisi hyvissä olosuhteissa. Alexander ei ajatellut, että meidän pitäisi luopua sivistyksestä. Hänen mielestään sivistyneellä ihmisellä pitäisi olla käytössään taito olla tekemättä asioita, jotka parhaiten tapahtuvat luonnostaan. Muiden muassa antaa hengityksen tapahtua reaktiona kehomme tarpeisiin. Meidän pitäisi osata olla ja toimia niin, että esim. ylimääräiset kestojännitykset eivät tätä reaktioa häiritse ja haittaa. Alexanderin kehittämästä taidosta alettiin myöhemmin käyttää nimitystä Alexander-tekniikka. Se ei ole nöyrtymistä luonnon edessä, vaan taitoa olla - sivistyneenäkin - osa luontoa. Ehkä meidän muussakin luonnon suojelemisessa – itseltämme! – olisi tärkeintä toimia niin, että emme häiritse sitä, mikä ilman meidän tekemisiämme toimisi hyvin. Yrittää vähentää ristiriitaa: ettemme samaan aikaan sekä tuhoa että yritä pelastaa luontoa(mme) tuhosta.
|
Pysy selässäsi - itsessäsiMaanantai 13.4.2020 klo 13.42 - Helena Eräässä aiemmassa blogissa kirjoitin stressin selättämisestä selällä. Aioin ensin jatkaa suoraan sitä teemaa, mutta minusta alkoi tuntua, että hyvää tarkoittavaa puhetta on jo runsaasti Tehdäänpä sen sijaan kokeilu:
Säilytä tämä tuntuma selkään kävelylenkkisi ajan, palaa siihen aina kun huomaat sen kadonneen.
Anna kokeilun olla yksinkertainen. Pysy tässä hetkessä. Mieleesi tulee asioita, jotka voisivat olla tämän harjoituksen päämäärä. Anna ajatusten mennä, älä juokse asioiden edelle. Anna kokemuksen tulla tässä hetkessä. Ole ystävällisen utelias. |
Lasten hyvinvointiTorstai 9.4.2020 - Helena
Skrollaamalla tästä alaspäin löytyy mm. - kukkaiskielen ja kotisivujutun jälkeen - kirjoitukseni stressistä. |
Tilaa hengittää 2 - missä tilassaTiistai 7.4.2020 klo 13.03 - Helena
On ollut kiva kuulla, että edellisestä kirjoituksestani on ollut hyötyä ja se on herättänyt ajatuksia. Kirjoituksen aihe tuli mieleeni, kun olin kävelyllä, mutta olen itse huomannut saman, mistä minulle on parikin postannut. Monet ihmiset alkavat olla niin ahdistuneita, että säikkyvät ja vetäytyvät pitkin seinän viertä kohdatessaan muita rappukäytävässä.
 Minulle voi kyllä edelleen lähettää sähköpostiakin, muutkin kuin Alexander-oppilaani. Jos haluaa yleisempää keskustelua, kannattaan napauttaa kommenttikenttä auki tuosta alta ja kirjoittaa sinne. |
Tilaa hengittää 1 - kohtaamisiaTiistai 24.3.2020 klo 17.00 - Helena On sallittua hengittää ihmisiä kohdatessa.
 Hengitys kulkee parhaiten avoimessa kehossa. Turvaväli on hyvä pitää käytännössä. Ihmisten varominen kuitenkin helposti johtaa siihen, että emme näekään edessämme toista ihmistä vaan mahdollisen tartunnan lähteen. Aivomme lähettää signaalin keholle: varo!. Vetäydymme ja pienennämme itseämme. Pysy avoimena. Turha huomaamatta vaikeuttaa hengittämistä! Tämänhetkistä faktaa koronaviruksesta: se leviää lähinnä pisaratartuntana ja kosketuksesta. |
